Blogiuutisia: täältä tullaan So-Up!

Heipsu!

Oon kirjoittanut tätä blogia nyt viitisen vuotta itsenäisestä. Enemmän ja vähemmän tosissaan. Se on matkan varrella muuttanut pariin otteeseen nimeä ja tyyliäkin. Tämä on jotenkin luonnollinen tapa mulle purkaa ajatuksia ja mietteitä. Julkinen päiväkirja. On tullut aika jättää hyvästit tälle itsenäiselle kirjoittelulle ja siirtyä mukaan suurempaan blogi perheeseen. Mulle täysin uusi juttu ja oon siitä aika täpinöissä. 🙂

Kuva googlesta.
Kuva googlesta.

Mulle avautui tilaisuus alkaa kirjoittamaan blogiani ensimmäistä kertaa koskaan blogiyhteisössä. Tämä yhteisö on upouusi, nimeltään So-Up blogiyhteisö. Yhteisö lanseerataan viimeistään joulukuun alussa. Mukana menossa monia erilaisia ihmisiä erilaisine tarinoineen ja teemoineen. 🙂

Yhteisön taustalla toimii iso mediatalo. Tämä avaa ovia myös erilaisiin yhteistyö kuvioihin ja laajempaan lukijakuntaan. Yhteisön ensimmäisestä blogaajainfosta sain paljon vinkkejä sekä uutta inspiraatiota kirjoittamiseen. Monta postaus aihetta on jo valmiudessa kunhan homma saadaan käyntiin. Vetkuttelen niiden kanssa lanseeraukseen asti ja sitten laitan sormet syyhyämään. 🙂

Kuva googlesta
Kuva googlesta

Kun täysin uudistettu blogini muuttaa So-Up yhteisön alle voin samalla aloitan niin sanotusti puhtaalta pöydältä. Nimeä myöten. Uusi blogin nimi tulee olemaan ensimmäistä kertaa suomalainen:

”Punttia ja pusuja” 

Painakaa nimi mieleen. Se on yksinkertainen ja osuva. 🙂 Kuvaa paremmin nykyistä elämänasennettani, elämäntapaani ja ammattiani. Kovaa mutta kuitenkin lempeästi. Treeniä, hyvinvointia, arkielämää ja sitä armollisuutta itseään kohtaan. Entistä suorittajaa matkalla kohti tasapainoa. Lisäksi se rimmaa hyvin ja jää helposti mieleen.

Teemalta blogi on jotain treeni-hyvinvointi-ja lifestylen sekoitusta. Kirjoitan edelleen omaa sydäntä lähellä olevista aiheista kuten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista (mitä kohti tässä pyrin matkustamaan), ravinnosta, matkustelusta sekä treenaamisesta. Näiden lomassa tarinoin paljon myös omasta elämästä. Uusista tavoitteista ja tapahtumista. Arjesta. Toivottavasti äitiydestä ja vanhemmuudesta yhdessä Antin kanssa. Rehellisesti sen ylä ja alamäkineen. Lupaan myös olla aktiivisempi postaaja. Kuullaan siis joulukuussa viimeistään.

Mitä mieltä oot tuosta uudesta nimestä ”Punttia ja pusuja”? 

-Jenni-

(infoan kyllä tänne vielä uuden saitin osoitteen)

Joogakoukussa

Oho, näköjään hurahti yli kuukausi viimeisimmästä. Ei helkkari miten aika menee nopsaan. On kyllä ollut niin haipakka kuukausi takana, että en ihan heti halua sitä uusia.

Tuumailtiin Antin kanssa, että on aika jättää Arabianranta taakse ja etsiä uusi asunto Helsingin keskustasta. Noh, se ei se vienytkään kuin 2 viikkoa ja kolme asuntonäyttöä kun sopiva kämppä löytyi ja meidän hakemus hyväksyttiin. Jeij! Meistä tulee keskustalaisia! Innokkaana alkoi tavaroiden läpikäynti. Kaikki turha roskiin ja loput säästöön. Meillä oli pari viikkoa aikaa muuttoon. Itse muutto vanhasta uuteen sujui ongelmitta mutta uuden asunnon päässä erinäiset asiat oli hoidettu niin huonosti, että viikoissa ei meinannut tunnit riittää niiden hoitamiseen. Noin pikaisesti kerrottuna; minkäänlaista loppu siivousta ei oltu tehty (keittiössä pinttynyttä ”rasvapölyä” pinnat täynnä ja ruokaa vielä kaapissa, hiekkaa lattialla, lattialistat mustan pölyn peitossa), kaikkia huonekaluja ei oltu viety pois, meidän varastokomero oli ”vallattu”. Ja kaiken kukkuraksi uuteen kotiin hyvissä ajoin tilattu kotisiivous (yhtiö nimeltä Siivouspalvelu DUL) teki oharit. Tässä muutama pikku juttu joka veti hermot enemmän kuin asteen pari kireälle. Näiden meistä riippumattomien seikkojen takia muutto pitkittyi. Se vaati monta sähköpostia ja puhelua Vuokraturvan, vuokraisännän, isännöitsijän ja huoltoyhtiön kanssa, että asiat saatiin siihen pisteeseen missä niiden olisi kuulunut olla siinä vaiheessa kun me saimme avaimet asuntoon. Siinä ohella vapaa-aika meni uuden sekä vanhan kodin jynssäämiseen ja kuntoon laittamiseen. Ikeassa on muuten käyty enemmän kuin kerran. 😀 Kuukauden päivät ollut hoidettavia asioita sen verta, että mm. blogin kirjoittaminen ei käynytkään mielessä. Nyt onneksi uusi koti on lähes valmis.

img_0176

Sitten aasinsillan kautta aiheeseen. Kerroin aiemmin, miten häämatkalla joogasimme paljonkin ja jäin siihen koukkuun. Tämän super hektisen ja stressaavan kuukauden aikana jooga tuli enemmän kuin tarpeeseen. Se on ihan uskomatonta miten rentouttavaa mutta samaan aikaan haastavaa jooga voi olla. Se on hyvin erilaista kuin saliharjoittelu. Täten todella hyvää vastapainoa. Se on hetki jolloin pitää pysähtyä ja kuunnella sitä omaa kehoa. Mitä sille tänään kuuluu? Miltä siitä tänään tuntuu? Kuunnella omaa hengitystä. Oppia rentoutumaan ja päästämään irti. Mikä on hyvin tärkeää tämän hektisen arjen keskellä.

img_0152

Sen jälkeen kun tuo siivousfirma teki mulle oharit (ilmoittivat 20min sovitun tapaamisajan jälkeen etteivät pääse paikalle) teki mieli karjua vitutuksesta niin kovaa, että koko keskusta raikaa. Sinä päivänä olin niin kiukkuinen ja vihainen. Pystyin tuntea miten multa katkeaa kohta suoni ohimosta ja kuinka kortisolitasot ovat aivan tapissa. Mun oli aivan pakko päästä purkamaan se ketutus, ei rautaan vaan joogaan. Päästä hengähtämään. Saada mieli rauhoittumaan ennen kuin se suoni oikeasti poksahtaa. Siirtää ajatukset omaan itseen ja omaan kehoon. Antaa sille hivenen rakkautta. Ja se todellakin auttoi. Tunnin jälkeen kiukku ei enää ollut vallassa. Sen tilalla vallitsi tyyneys.

Jooga ole yhtään sellaista mitä aluksi kuvittelin. Lotus asennossa istumista ja syvään hengittämistä tunnin verran, ei ei! Joogassa oman kehon hallinta ja liikkuvuus on avaintekijöitä. Se ei ole satujumppaa vaan oikeasti siellä joutuu keho ja mieli saliharjoitteluun verraten täysin toisella tapaa koetukselle. Tai no jos rentoutumista ja oman hengityksen tahdissa liikkumista voi koetteluksi sanoa. Tunneilla tehdään rauhallisessa tahdissa erilaisia asanoita (eli asentoja) jotka auttavat purkamaan jännitteitä ja kolotuksia. Hengityksen tahdissa ne rentouttavat ja venyttävät lihaksia. Vahvistavat sua toisella tapaa. Vaikeata se alkuun oli mullekin, tällaiselle ihmiselle joka on aina menossa. Aina tekemässä. Joka ei osaa pysähtyä. Siksi jooga onkin niin hyväksi.

img_0234

Joogan myötä mun liikkuvuus on parantunut ihan älyttömästi. Mikä taas vaikuttaa vain positiivisesti saliharjoitteluun. Mun erilaiset jumit ja kolotukset on helpottanut paljon. Olen oppinut rentoutumaan ja pysähtymään. Kuuntelemaan ja tuntemaan omaa kehoa paremmin. Ja kyllä se kroppa vaan kiittää kun kortisolitaso (stressitaso) pysyy matalammalla. Mä suosittelen joogaamista ihan kaikille! Se on jotain niin ihanaa. Jos kärsit esim. selkäkivuista niin joogalla ne aivan takuu varmasti helpottuvat.

Ensimmäistä kertaa koskaan olen ottanut osaa Fressin tarjoamille ryhmäliikunnan jooga tunneille. Kotona olen joogannut Yogaia-nettisivuston ohjatuilla tunneilla. Se on ihan huippu! Tuo Yogaia ”nettijooga” on tosi simppeliä ja edullista. Läppäri vaan auki maton eteen ja tunti pyörimään. Toimii myös puhelimessa Yogaia appsilla. Töissä sekin on pari kertaa testattu. Ei tarvitse olla välineistä muuta kuin matto. Tunti valikoimasta löytyy valinnan varaa niin aloittelijoista kokeneimpiin. On pikaisia 10-15min settejä ja pidempiä 45-60min tunteja. Jo 15min riittää muuttamaan mielentilaa. Syvään hengittämisen myötä aivoihin virtaa paremmin happea ja verta. Sen jälkeen olo on rennompi ja mieli paljonkin virkeämpi. Ajatukset juoksee selvemmin.

img_0317Jooga on tullut jäädäkseen. Niin hyvää se on tehnyt. Ei sitä turhaan hypetetä. Erittäin hyvä tapa päättää esim. hektiset ja stressaavat työpäivät. Sen jälkeen kun läsähtää sohvan uumeniin niin sitä vaan tuntee miten keho voi paremmin. Jäykkyys ja jännittyneisyys on poissa. Mieli on rentoutunut. Sellainen lötköpötkö olo. Älä sinäkään enää oleta siitä mitään. Mene ja kokeile. Ja se ei ole muuten mikään ”naisten” juttu. Nappasin myös Antin messiin tunneille. Peukku tuli siltäkin. 🙂

Ihanaa ja rentoa uutta viikkoa!

-Jenni-

img_0395